Arvoin itseni kanssa viime tinkaan asti, lähdenkö mukaan Hupsistarallaan ja Ikomin väsäämään muistikirjamaaliskuuhun. Ja nyt sitten hätäpäissäni tein ekan sivun. En ees löytänyt mieleisen kokoista vihkoa, niin jouduin tyytymään tuollaiseen A5-kokoiseen...oisin halunnut isomman.
No...teen varmaan jatkossa(kin) niin että käytän aina yhden aukeaman kerrallaan.
Maateriaalit oli ne mitä ensi hätään löysin: rytmisen voimistelun ohjekirja ja sormivärit. Liimaa tai teippiä en löytänyt tähän hätään, niin käytin nitojaa. Toinen vaihtoehto olisi ollut laastarit.
Jos vaikka huomenna saisin aikaiseksi kerättyä tarpeet esiin silloin kun Korak vielä on hereillä niin ei tarvitsis yrittää hissun kissun epätoivoisesti penkoa yöllä mitään.
Huomatkaa muuten kuvaajan ammattitaito, jolla on kuvaan haettu värisävyjen ja valoituksen avulla ajan patinaa kuvan hengen mukaisesti...en ole mikään huippukuvaaja ja tolla peruspokkarilla ei edes mitään järjettömän upeita teoksia välttämättä saakaan aikaiseksi, mut nyt kyllä en vaan jaksanut alkaa vääntämään asetuksia kuntoon. Väsyttää liikaa.
Noi läiskät tuon vuosiluvun molemmin puolin on mun peukaloiden sormenjäljet...sarjassamme onnistunut tunarointi.
Hah, tästä tuli nyt tällainen negatiivisuuden kyllästämä postaus.
Mutta kyllä mä vaan odotan tätä tulevaa kuukautta innoissani. Tästä tulee kivaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoitavaa? Pistäppä tästä viidakkorumpu soimaan ja savumerkit taivaalle.